quarta-feira, 6 de janeiro de 2016

1 Jon: Tuma-Irumu



1 Jon 11Manbiŋam, irit kehäromi nikek unitäŋo mebärini yäŋahäk täkamäŋ. Manbiŋam u imaka u ba u nämo ahäŋirä itkuk. Manbiŋam unitä man yäŋirän nadäŋkumäŋ. U kuŋarirän dapunintä kaŋkumäŋ. Ba ketnintä imaka, iŋitpäŋ-nadäŋkumäŋ. 2Irit kehäromi täŋo mähemi u kwawak ahäŋirän kaŋkumäŋo u yäŋahäk täkamäŋ. U Anutu Nankät itkumänopäŋ ahäŋ nimiŋkuko unitäŋo mani biŋam täwet täkamäŋ. 3Täŋpäkaŋ nin Anutu Nan ba iniken Nanaki Jesu Kristo ukät bänep kubägän terak it täkamäŋ unita in nin yäpurärätkaŋ bok udegän kaŋ itna yäŋpäŋ mani biŋam täwet täkamäŋ. Imaka dapunintä kaŋkumäŋ ba jukunintä nadäŋkumäŋo upäŋ yäŋahäŋpäŋ täwet täkamäŋ. 4Bureni-inik, bänep oret-oretnin tokŋek-inik pat nimitak u inken udegän tokŋek-inik pat tamiton yäŋpäŋ mani biŋam ŋo kudän täŋpäŋ tamikamäŋ. 5Jesutä manbiŋam yäŋahäŋirän nadäŋkumäŋo u täwet ahäkamäŋ. Uwä ŋode; Anutu uwä peŋyäŋek. Uken bipmäŋ urani kubä nämoinik itak. 6Unita nin Anutu-kät bänep kubägän täŋpeŋ kuŋat täkamäŋ yäŋ yäŋkaŋ bipmäŋ urani gänaŋ pen kuŋatnero uwä, mannin u bureni nämo, jopman yäne. Täŋkaŋ kädet bureni nämo iwatne. 7Täŋpäkaŋ Anutu u peŋyäŋek unita nin peŋyäŋek-ken kuŋatpäŋä, äbot täŋpani notniyekät nin bämopnin-ken bänep kubägän irit ahäŋpäŋ pat täyak. Ude kuŋaritna Anutu nanaki Jesu, unitäŋo nägäritä mominin kudup ärut-paktaŋ nimik täyak. 8Täŋpäkaŋ äma kubätä momi nämo täk täyat yäŋ yäweko uwä man bureni äma uken nämoinik parirän bänepi jop yäŋ-ikŋarek. 9Upäŋkaŋ mominin Anutu iŋamiken yäŋahänawä Anututä iniken yäŋkehäromtak mani u iwatpäŋ kädet siwoŋi ŋode täŋ nimek; U mominin peŋ nimiŋpäŋ momi täŋo garok bänepnin-ken pätak u ärut-paktaŋ nimek. 10Täŋpäkaŋ nin momi nämo täŋpani yäŋ yäŋpäŋä Anutu u jopman yäwani yäŋ yäne. Ba Anutu täŋo man siwoŋi nin bänepnin-ken nämoinik irek.

1 Jon 21Äpetnaye nanaknaye, intä momi nämo täneŋta manbiŋam ŋo kudän täŋ tamitat. Täŋ, in momi täŋpäŋä ŋode nadäneŋ; Äma kubä Anutu iŋamiken nin gärak it täyak. Uwä äma siwoŋi-inik, Jesu Kristo. 2Täŋpäŋ Kristo ini kumbuko uterak Anututä mominin peŋ nimik täyak. Täŋpäkaŋ nintäŋogän nämo, Jesu u komen äma kuduptagän täŋo momi täga ärutpak täwek. 3Nin Anutu täŋo baga man nadäŋpäŋ buraminero uwä, eruk nininta ŋode täga nadäne; Bureni, nin Anututa nadäkamäŋ yäŋ täga nadäne. 4Täŋpäkaŋ, äma kubätä Näk Anututa nadätat yäŋ yäŋkaŋ unitäŋo man kädet siwoŋi nämo iwareko uwä man bureni bänepi-ken nämo parirän jopman yäwek. 5- 6Täŋ, äma ehutpäŋ Anutu täŋo man kädet siwoŋi iwat täkaŋ unita ŋode täga yäne; Äma u Anututa gäripi bureni-inik nadäk täkaŋ. Täŋpäkaŋ äma kubätä näk Anutu-kät kuŋat täkamäk yäŋ yäweko uwä Kristotä kädet täga u ba u täk täŋkuko udegän täŋpek. Unita nin udegän täŋpäŋä nin kubäkubätä ŋode täga nadäne; Bureni, näk Anutu-kät kuŋat täkamäk yäŋ nadäne. 7Nanaknaye, man kädet kodakipäŋ nämo täwetat. Nämoinik, uwä biŋam bian nadäŋkuŋo u ba baga man pengän nadäŋkuŋo upäŋ täwetat. 8Bureni, man kädet u biani upäŋkaŋ kodaki. Unitäŋo bureni Jesu täŋo irit kuŋat-kuŋariken kwawak ahäŋirän kaŋkuŋ ba in täŋo irit kuŋat-kuŋatjinken udegän unitäŋo bureni kwawak ahätak. Bureni-inik, peŋyäŋek burenitä äbäŋpäŋ bipmäŋ urani iwat kirewayäŋ täyak. 9Täŋpäkaŋ äma kubätä Näk peŋyäŋek gänaŋ kuŋat täyat yäŋ yäŋkaŋ noripak kubäta kokwawak nadäŋpäŋ kuŋat täyak u bipmäŋ urani-ken pen itak. 10Täŋ, äma noriye nadäŋ yämikinik täŋpäŋ bänep_iron kädet iwat täkaŋ uwä Anutu täŋo peŋyäŋek gänaŋ kuŋat täkaŋ. Ude kuŋarirä imaka kubätä täŋpewän goret kubä täga nämo täneŋ. 11Täŋpäkaŋ äma noriyeta kokwawak nadäŋ yäpmäŋ kuŋat täkaŋ uwä bipmäŋ urani gänaŋ itkaŋ. Äma udewani uwä bipmäŋ urani gänaŋ itkaŋ dapuri itpipiŋpewän kädet upäŋ kuyat yäŋ nämo nadäwän tumäk täkaŋ. 12Unita nanaknaye, Kristo täŋo kumäk-kumäki terak Anututä momijin peŋ tamiŋkuko unita man kudän ŋo täŋ tamitat. 13Täŋpäŋ nanaye, in äma bian yäput peŋpäŋ itkukotä itak u nadäŋ imikinik täk täkaŋ unita man ŋo kudän täŋpäŋ tamitat. Ba ämawebe gubaŋnaye, in Äma Wakikät ämik täŋpäŋ kehäromini yäpmäŋ äpuŋo unita man ŋo kudän täŋpäŋ tamitat. Täŋpäŋ nanaknaye, in Nanta nadäkaŋ unita man ŋo kudän täŋpäŋ tamitat. 14Ba nanaye, in äma bian yäput peŋpäŋ itkukotä itak unita nadäkinik täk täkaŋ unita man ŋo kudän täŋpäŋ tamitat. E, ämawebe gubaŋnaye, in Anutu täŋo man bänepjin-ken itinik täyak unita kehäromijin nikek itkaŋ. Kehäromijin nikektä Satan täŋo kehäromini yäpmäŋ äpuŋo unita man ŋo kudän täŋpäŋ tamitat. 15In imaka imakata komen ämawebetä gäripi nadäk täkaŋ udegän nämo nadäneŋ. Ba gäripjin kome täŋo tuŋum mebäri mebäri uterakgän nämo peneŋ. Täŋkaŋ äma kubätä kome täŋo irit kuŋat-kuŋat ba tuŋum unita gäripi nadäŋpeŋ kuŋareko uwä äma unita ŋode nadäne; U Anututa gäripi nämo nadäk täyak. 16Täŋpäkaŋ kome täŋo tuŋum uwä ŋode; Bänep biani täŋo nadäŋ gärip, yabäŋgärip ba nininta nadäna ärowani täktäk. Imaka kuduptagän u kome täŋo biŋam, Anutu Nanken nanik nämo. 17In nadäkaŋ? Kome ini ba kome täŋo tuŋum u kudup paot-inik api täneŋ. Upäŋkaŋ ämawebe Anutu täŋo gärip iwat täkaŋ uwä kadäni käroŋi, tärek-täreki nämo, pen api it yäpmäŋ äroneŋ. 18Nanaknaye, kadäni pähap keräp täyak! Kadäni u keräp taŋirän Kristo täŋo Iwan pähap api ahäwek yäŋ nadäŋkuŋ. Eruk, mäyap ahäŋkuŋo itkaŋ unita kadäni keräp täyak yäŋ nadäk täkamäŋ. 19Täŋpäkaŋ iwan uwä äbot täŋpani nin bämopnin-ken itkuŋopäŋ nibä kätäŋpeŋ kuŋkuŋ. Nibä kätäŋpeŋ kuŋkuŋo unita ŋode nadäkamäŋ; Uwä ninkät nanik nämo. Ninkät nanik bureni-inik täŋpän yäwänäku, äma uwä ninkät pen itkäne. Upäŋkaŋ kuŋkuŋo unita ŋode niwoŋärek täkaŋ; U ninkät nanik nämo. 20Täŋpäkaŋ iron, Kudupi Ämatä tamiŋkuko u inken itak unita in kudup man bureni nadäk täkaŋ. 21Manbiŋam ŋowä man bureni täŋo mebäri täwetpäŋ täwoŋärekta nämo kudän täŋ tamitat. Nämo, in man bureni nadäwä tärewäpäŋ man burenitä jopman nämo pewän ahäk täkaŋ yäŋ nadäk täkaŋ. 22Eruk, jop manman yäwani u netä? Jop manman yäwani uwä man ŋode yäk täkaŋ; Jesu u äma Anututä bian iwoyäŋkuko wäpi Kristo u nämo yäŋ yäk täkaŋ. Äma man ude yäwani uwä Anutu ba Jesu Kristota mäde ut yämik täkaŋ. U Kristo täŋo iwan ubayäŋ. 23Bureni-inik! Äma Nanakita mäde ut imik täkaŋ uwä Nani Anututa udegän täk täkaŋ. Täŋ, äma Nanakita nadäkinik täk täkaŋ uwä Nani Anututa udegän nadäk täkaŋ. 24Unita man bian nadäŋkuŋo u pen iyap taŋpäŋ iŋit täkot. In man bian nadäŋkuŋo ugän iwaräwä kadäni kadäni Anutu Nanak ba Nan inkät kentäŋpäŋ api kuŋatneŋ. 25Täŋpäkaŋ Kristotä imaka nimikta yäŋkehäromtak man yäŋkuko uwä ŋode; Irit kehäromi api tamet yäŋ yäŋkuk. 26Notnaye, äma ätutä in bänep nadäk-nadäkjin putärekta jopman täwet täkaŋ unita manbiŋam ŋo kudän täŋpäŋ tamitat. 27Ude täŋ tamik täkaŋ upäŋkaŋ Kristotä in Munapikpäŋ piŋ tabatkuk. Piŋ tabatkuko uwä inken pen irirän in nadäk-nadäk tägata nämo wäyäkŋek täkaŋ. Nämo, Munapiktä ini imaka kudup täwetpäŋ täwoŋärek täyak. Täŋpäŋ man täwetpäŋ täwoŋärek täyak uwä jopi kubä nämo, burenigän. Unita Munapiktä täwetpäŋ täwoŋärek täyak udegän in Kristo-kät kentäŋpäŋ kuŋat täkot. 28Unita nanaknaye, äneŋi täwera nadäwut; In Kristo-kät kentäŋpäŋ kuŋat täkot. Udegän täŋ yäpmäŋ kuŋtäŋgän Kristo kwawak ahäwayäŋ täyak-ken uken nin umun nämo api täne. Nämoinik, nin iŋamiken mäyäk ba nadäwätäk kubä nämo api täne. 29Täŋpäkaŋ in ŋode nadäk täkaŋ; Kristo u siwoŋi-inik. Ude nadäk täkaŋ unita ŋode imaka nadäk täkaŋ; Ämawebe mani buramiŋpäŋ siwoŋi kuŋat täkaŋ uwä Anututä bäyaŋ yepmaŋpani.

1 Jon 31Wisiknin! Nantä ninta nadäŋ nimiŋkuko u inide kubä! U nadäŋ nimikinik täŋpäŋ wäpnin Nanaknaye yäŋ niwerani. Bureni-inik, nin unitäŋo nanakiye-inik itkamäŋ. Upäŋkaŋ komen ämatä Anututa nämo nadäk täkaŋ unita ninta udegän nämo nadäwä tärek täkaŋ. 2Notnaye, nin apiŋo Anutu täŋo iroŋiniye bureni itkamäŋ upäŋkaŋ kämiwä jide api äworeŋpäŋ itne yäŋ ket nämo nadäk täkamäŋ. Upäŋkaŋ ŋode nadäk täkamäŋ; Kristotä kwawak ahäwayäŋ täko uken nin ini bumik api äworene. Bureni-inik, kadäni uken Jesu u jidewanipäŋ kwawakinik api kaŋpäŋ nadäne. 3Täŋpäŋ ämawebe Kristota itsämäk täkaŋ uwä, kädet wakiwaki täŋo garok mäde ut imiŋpäŋ pakigän kuŋat täkaŋ, Kristotä paki, kuräki-inik it täyak ude. 4Ämawebe momi täk täkaŋ uwä, Anututa ärowani täŋ imik täkaŋ. Bureni, momi täktäktä Anutu täŋo baga man irepmit täyak. Ba ŋode imaka nadäk täkaŋ; Kristo u mominin ärut täŋpä kukta äpuk. 5Täŋpäkaŋ Kristo ini, momi kubä nämo. 6Unita ämawebe Kristo-kät kentäŋpäŋ kuŋat täkaŋ uwä momi täŋo kädet gwäk pimiŋpäŋ nämo iwat täkaŋ. Äma kubätä gwäk pimiŋpäŋ momi täkgän täkgän täŋpayäŋ täko unita ŋode yäne; U Kristo nämo kak täyak ba unita nämo nadäk täyak yäŋ nadäne. 7Unita nanaknaye, äma kubätä yäŋ-täkŋatpäŋ kädet goret kubä terak tämagureko unita watä ket itneŋ. Kristo u siwoŋi-inik, unita Kristo ude kaŋ itnayäŋ nadäŋpäŋä kädet siwoŋigän iwatneŋ. 8Täŋpäkaŋ yäput peŋpäŋ äma waki Satantä momi täŋkukotä pen täŋ yäpmäŋ äbätak. Unita äma gwäk pimiŋpäŋ momi täk täkaŋ uwä Satan täŋo nägät moräk. Upäŋkaŋ Anutu täŋo nanaki u mebäri ŋodeta äpuk; Satantä epän waki täk täyak u peŋ awähutta äpuk. 9Täŋpäkaŋ Anutu täŋo nanakiye bureni uwä momi täkgän täkgän nämo täk täkaŋ. Nämoinik, Anututä iniken mebäri äma udewani bänepi-ken pewän ahäŋirän Anutu täŋo nanakiye bureni ahäŋkuŋo unita momi kädet täga nämo iwatneŋ. 10Unita äma netätä Anutu täŋo nanakiye bureni ude itkaŋ ba netätä Satan täŋo nanakiye ude itkaŋ yäŋ nadäna yäŋpäŋ ŋode yabäŋpäŋ-nadäneŋ; Äma kädet siwoŋi nämo iwat täkaŋ uwä Anututa biŋam nämo. Ba äma äbot täŋpani ätuta iron kädet nämo täŋ yämik täkaŋ uwä Anutu täŋo nanakiye nämo. 11Manbiŋam bian-inik nadäŋkuŋo uwä ŋode; Nin iron kowata kowata täne. 12Ude täŋkaŋ Ken täŋo kädet nämo iwatne. Ken uwä äma wakita biŋam itpäŋ iniken noripaki-inik kumäŋ-kumäŋ utkuk. Kentä noripaki mebäri imata utkuk? Uwä ŋode; Ken u täktäki waki. Täŋpäkaŋ noripaki täŋo täktäki uwä siwoŋi. 13Unita notnaye, komen ämatä iwan täŋ tamiŋirä nadäwätäk täŋpäŋ nämo kikŋutneŋ. Imata, u iron kädet nämo iwat täkaŋ unita. 14Upäŋkaŋ nin äbot täŋpani notniye nadäŋ yämikinik täk täkamäŋ unita bureni ŋode nadäk täkamäŋ; Nin kumäŋ-kumäŋ kädet irepmitpäŋ iritta biŋam täkamäŋ. Täŋpäkaŋ äma iron kädet nämo iwat täkaŋ uwä kumäkta biŋam pen itkaŋ. 15Bureni-inik! Äma noripakta kokwawak täŋpeŋ kuŋat täkaŋ uwä Anutu iŋamiken äma kumäŋ-kumäŋ däpani ude it täkaŋ. Täŋpäŋ äma udewanita ŋode nadäkamäŋ; Äma kumäŋ-kumäŋ däpmäk täkaŋ uwä irit kehäromita biŋam nämo. 16Iron kädet bureni uwä ŋode kaŋpäŋ nadäk täkamäŋ; Kristotä ninta yäŋpäŋ komi nadäkta nadäwätäk nämo täŋpäŋ iniken gupi iniŋ kireŋkuk. Ude täŋ nimiŋkuko unita nin udegän äbot täŋpani notniyeta yäŋpäŋ gupnin iniŋ kirekta nämo bitnäne. 17Unita äma tuŋum ikektä äbot täŋpani noripaki kubä imaka u ba unita wäyäkŋeŋirän kaŋkaŋ butewaki nadäŋpäŋ nämo täŋkentäŋ imeko uwä jide täŋpäŋ bänep_iron Anutu-ken nanik bänepna-ken itak yäŋ nadäwek? 18Unita nanaknaye, nin notniyeta nadäkinik täkamäŋ yäŋ menin-tägän jop nämo yäne. Nämoinik, nin bureni-inik nadäŋ yämiŋpäŋ iron bureni u kwawak pena ahäneŋ. 19Ude täŋkaŋ nininta ŋode täga nadäne; Nin man bureni-iniktä bäyaŋ nipmaŋpani yäŋ nadäne. Ude nadäŋkaŋ Anutu iŋamiken täŋumun-umun terak nämo kuŋatne. Nämoinik, bänepnintä bätakigän itpäŋ Anutu iŋamiken säkgämän kuŋatne. 20Unita bänepnin kubäkubätä Anutu iŋamiken goret täyan yäŋ niweräwä ŋode nadäne; Anutu imaka kudup nadäwän tärewani unitä bänepnin täŋo nadäk-nadäk nadäwän tärek täkaŋ. 21Täŋpäkaŋ bänepnin kubäkubätä goret täyan yäŋ nämo niweräwä Anutu iŋamiken nadäwätäk ikek nämo, täga kuŋatne. 22Ude täŋkaŋ mani buramiŋpäŋ gäripini iwat täkamäŋ unita imaka kubäta yäŋapiŋitna nadäŋ nimik täyak. 23Täŋpäŋ man miŋi niwet täyak uwä ŋode; Nanaki Jesu Kristo unita nadäŋ imikinik täŋpäŋ iron kowata kowata täneŋ, peŋ niwetkuko udegän. 24Täŋpäkaŋ ämawebe mani buramik täkaŋ uwä Anutu-kät kowat kwasikorän täŋpäŋ kuŋat täkaŋ. Täŋkaŋ nin udegän täŋitna Munapik Anututä peŋ nimiŋkuko unitä ŋode niwoŋärek täyak; Anutu ninkät kentäŋpäŋ itkamäŋ.

1 Jon 41Notnaye, äma ätutä Anutu wäpi terak man u ba u yäŋahäŋpäŋ täwet täkaŋ u bäräŋeŋ bureni yäŋ nämo nadäneŋ. Nämoinik, man u Anutu-ken nanik ba kubäken nanik yäŋ nadäkta ket yäŋpäŋ-nadäneŋ. Nadäkaŋ? Apiŋo, profet jopi-jopi komeni komeni kudup it morekaŋ. Unita man bureni ba man jopi niwetkaŋ yäŋ ket nadäna yäŋpäŋä ŋode nadäneŋ; 2Äma ätutä man bureni ŋode yäk täkaŋ; Jesu Kristo, Anututä ämawebeniye täŋkentäŋ yämikta bian iwoyäŋkuko u äma äworeŋpäŋ kome terak kuŋatkuk. Eruk, äma man ude yäŋahäk täkaŋ uwä Anutu-ken nanik, Anutu täŋo Munapik ikek yäŋ nadäneŋ. 3Täŋ, äma Jesuta ude nämo yäk täkaŋ uwä Anutu-ken nanik nämo, Munapik bureni ikek nämo. Nämoinik, äma udewanitä man yäŋahäk täkaŋ uwä Kristo täŋo Iwan unitäŋo nadäk-nadäki ugänpäŋ yäŋahäk täkaŋ. Täŋpäkaŋ Kristo täŋo Iwan u api ahäneŋ yäŋ mani biŋam bian nadäŋkuŋo uwä kome terak ŋo uku ahäŋkuŋo itkaŋ. 4Nanaknaye, in Anututa biŋam täŋpäŋ bänepjin täŋkehärom taŋpäŋ profet jopi-jopi u nämo nadäŋ yämiŋpäŋ yärepmitpäŋ itkaŋ. Imata, Munapik inken itak unitäŋo kehärominitä komen äma täŋo mähemi, äma waki unitäŋo kehäromini irepmitak. 5Täŋpäkaŋ profet jopi-jopi uwä kometa biŋam unita mani uwä kome terakta biŋamgän. Mebäri unita komen ämatä juku peŋpäŋ mani nadäk täkaŋ. 6Upäŋkaŋ ninäwä Anutu-ken nanik unita ämawebe Anututa nadäkinik täk täkaŋ uwä mannin nadäŋ nimik täkaŋ. Täŋ, äma Anututa biŋam nämo itkaŋ uwä mannin nämo nadäŋ nimik täkaŋ. Mebäri uterak äma man niwetta äbäk täkaŋ unitäŋo bänep nadäk-nadäki täga yäpmäŋ danine. Äma udewanitä nintäŋo man nadäŋ nimineŋo uwä man bureni yäŋahäwani yäŋ nadäne. Täŋ, nintäŋo man nämo nadäŋ nimineŋo uwä man jop manman yäwani yäŋ nadäne. 7Notnaye, bänep_iron kädet bureni-inik u Anutu-ken nanik unita äbot täŋpani ämawebe in bänep_iron kowata kowata täŋpeŋ kuŋatneŋ. Ämawebe bänep_iron kädet bureni iwat täkaŋ uwä Anututä bäyaŋ yepmaŋpani ba Anutu täŋo mebäri nadäkaŋ. 8Anutu ini bänep_iron mähemi unita ŋode nadäne; Äma bänep_ironi nämo uwä Anututa bureni nämo nadäkaŋ. 9Täŋpäkaŋ Anututä bänep_ironi kwawak niwoŋäreŋkuko uwä ŋode; Nanaki Jesu uterak irit kehäromita biŋam täŋput yäŋ nadäŋpäŋ Nanaki tepi kubägän kome terak ŋo tewän äpuk. 10Bureni-inik, bänep_iron täŋo mebäri-inik uwä ŋode; Nintäjukun Anututa nadäŋ imikinik nämo täŋkumäŋ. Nämo! Anututä jukun ninta nadäŋ nimikinik täŋpäŋ mominin ärut täŋpän kukta nadäŋpäŋ Nanaki iniŋ kireŋkuk. 11Notnaye, bureni, Anututä iron pähap ude täŋ nimiŋkuko unita äbot täŋpani notniyeta udegän nadäŋ yämikinik täne. 12Nadäkaŋ? Äma kubätä Anutu nämoinik kaŋkuko upäŋkaŋ nin notniye kowat nadäŋ imän täk täkamäŋ unitä kwawak ŋode niwoŋäretak; Anutu u ninkät itkamäŋ, ba Anutu-ken nanik bänep_iron kädet bureni-inik u ninken itinik täyak. 13Anututä iniken Munapiki nimiŋkuko uterak bureni ŋode nadäkamäŋ; Anutu ninkät irirän nin udegän Anutu-kät it täkamäŋ. 14Täŋpäkaŋ Nanintä komen ämawebe yäpätägakta Nanaki iniŋ kireŋkuko u kaŋkumäŋ. Kaŋkumäŋo unita mani biŋam u yäŋahäk täkamäŋ. 15Unita ämawebe nadäkinikitä Jesu u Anutu täŋo Nanaki yäŋ nadäŋpäŋ yäŋahäk täkaŋ unita ŋode nadäk täkamäŋ; Anututä ämawebe ukät irirän ämawebe u udegän Anutu-kät it täkaŋ. 16Täŋpäkaŋ Anututä ninta nadäŋ nimikinik täk täyak u bureni-inik yäŋ nadäŋpäŋ bänepnin täŋ-kehäromtak täkamäŋ. Bureni-inik, Anutu u bänep_iron kädet täŋo mähemi. Unita ämawebe bänep_iron kädet bureni u iwat täkaŋ uwä Anutu-kät it täkamäŋ yäŋ nadäneŋ. Ba Anututä ninkät itinik täk täyak yäŋ nadäneŋ. 17Nadäkaŋ? Anututä bänep_iron käderi bänepnin-ken pewän ahäk täyak u iŋit-inik täŋpäŋä kowata yäpmäk-yäpmäk kadäni pähap uken Anutu iŋamiken nadäwätäk ikek nämo täga api itne. U mebäri ŋodeta; Kome terak ŋoken Jesu täŋo kädet kuroŋ iwat täkamäŋ unita. 18Täŋpäkaŋ Anutu täŋo bänep_iron kädet tokŋeŋpäŋ pat täyak-ken umun kubä nämo itak. Imata, bänep_iron kädet säkgämän unitä umun iwat kirek täyak. Upäŋkaŋ umun täŋo mebäri uwä ŋode; Kowata waki käwep api kaŋ-ahäwet yäŋ nadäk täkaŋ unitä täŋpewän umun pähap nadäk täkaŋ. Unita ŋode nadäkamäŋ; Äma umun ude täk täkaŋ uwä Anutu täŋo bänep_iron kädet bänepi-ken pat imikinik nämo täyak. Nämoinik! 19Täŋpäkaŋ iron kädet iwat täkamäŋ u mebäri ŋodeta iwat täkamäŋ; Anututä jukun nadäŋ nimikinik täŋkuko unita. 20Unita äma kubätä Näk Anututa gäripi-inik nadätat yäŋ nadäŋkaŋ noriyeta kokwawak nadäŋpäŋ kuŋat täyak uwä jopman yäwani. Noripak dapuritä käwani unita gäripi nämo nadäŋkaŋ jide täŋpäŋ Anutu dapuritä nämo käwani unita gäripi nadäwek? Nämoinik! 21Täŋpäkaŋ Jesutä jukuman ŋode nimiŋkuk; Äma kubätä Anututa gäripi nadäŋpäŋä äbot täŋpani noriyeta udegän nadäŋ yämek.


1 Jon 51Ämawebe Jesu u äma Anututä ämawebeniye täŋkentäkta bian iwoyäwani wäpi Kristo ubayäŋ nadäkinik ude täk täkaŋ uwä Anutu täŋo nanakiye bureni, Anututä ini bäyawani. Unita ämawebe Anutu Nanta gäripi nadäk täkaŋ uwä Nan täŋo nanakiyeta udegän gäripi nadäŋ yämik täkaŋ. 2Täŋkaŋ nin Anutu täŋo nanakiyeta gäripi nadäk täkamäŋ yäŋ jop täga nämo yäne. Nämo, Anututa gäripi nadäŋpäŋ mani buraminero uyaku ude täga yäne. 3Bureni, Anututa gäripi nadäŋpäŋä, mani buramine. Täŋkaŋ nintä Anutu täŋo jukumani u täga iwatnaŋi. U bäräpi nämo. 4Unitäŋo mebäri ŋode; Ämawebe Anutu täŋo nanakiye bureni-inik itkaŋ u kuduptagän kome täŋo kehäromi yäpmäŋ äpäkta kehäromi nikek itkaŋ. Täŋkaŋ kehäromi uwä nadäkiniknin. Unitä kome täŋo kehäromi yäpmäŋ äpäk täkamäŋ. 5Eruk, netätä kome täŋo kehäromi täga yäpmäŋ äpneŋ? Ämawebe Jesu u Anutu täŋo Nanaki yäŋ nadäkinik ude täk täkaŋ u. 6Jesu Kristo uwä äma, ume ba nägät ikek äbuko u. Ume nikekgän nämo äbuk. Ume ba nägät ikek unitä äbuk. Ude täŋirän Munapik, man bureni yäŋahäwani unitä Man u bureni yäŋ yäŋpäŋ yäŋahäk täyak. 7Ude unita imaka yaräkubätä Jesu täŋo mebäri yäŋahäk täkaŋ. 8Yaräkubä uwä ŋode; Munapik ini, ume, ba nägät. Täŋpäkaŋ yaräkubä uwä yäŋmeham-meham taŋpäŋ Jesu täŋo mebärini kubägän yäŋahäk täkaŋ. 9Täŋpäkaŋ ämatä man yäŋirä nadäŋ yämik täkaŋ. Upäŋkaŋ Anutu u Anutu unita man bureni yäŋahäk täyak. Täŋkaŋ man bureni uwä äma täŋo man irepmit morek täyak. Man bureni u Nanakita yäŋahäk täyak. 10Unita äma Anutu täŋo Nanakita nadäkinik täk täkaŋ uwä man bureni, Anututä yäŋahäk täyak u bänepi-ken itinik täk täyak. Täŋ, äma, Anutu täŋo man unita nadäkinik nämo täk täkaŋ uwä Anutu uwä jopman yäwani yäŋ nadäk täkaŋ. 11Täŋkaŋ man bureni uwä ŋode; Anututä irit kehäromita biŋam nipmaŋpän itkamäŋ. Täŋpäkaŋ irit kehäromi unitäŋo mähemi u Nanaki ubayäŋ. 12Ämawebe Nanaki-kät kwasikotpäŋ kuŋat täkaŋ uwä irit kehäromita biŋam täk täkaŋ. Täŋ, ämawebe Nanaki-kät nämo kwasikotpäŋ kuŋat täkaŋ uwä irit kehäromita biŋam nämo täk täkaŋ. Nämoinik! 13Ämawebe Anutu täŋo Nanakita nadäkinik täk täkaŋ, inta man kudän ŋo mebäri ŋodeta kudän täŋpäŋ tamitat; Inä irit kehäromita biŋam täkamäŋ yäŋ nadäwut yäŋpäŋ manbiŋam ŋo kudän täŋpäŋ tamitat. 14Täŋpäkaŋ nin ŋode nadäkamäŋ; Nin imaka Anututä gäripi nadäk täyak unita yäŋapinawä, u bureni api nadäŋ nimek. Ude nadäk täkamäŋ unita Anutu dubiniken kuŋkaŋ imaka kubä yäŋapikta nämo umuntäne. 15Nämo! Kadäni kadäni yäŋapiŋitna nadäŋ nimik täyak. Unita ŋode bureni nadäkamäŋ; Imaka u ba unita yäŋapik täkamäŋ uwä bureni nimik täyak. 16Täŋpäkaŋ gäk äbot täŋpani notkapak kubätä momi kumäkta biŋam ikek nämo udewani täŋirän kaŋpäŋä täŋkentäŋ imikta Anutu-ken yäŋapiwen. Yäŋapiŋiri Anututä momini peŋ imiŋpäŋ irit säkgämän imek. Äma momi geŋita biŋam nikek udewani täk täkaŋ unita nämo yäyat. Nadäkaŋ? Momi kumäkta biŋam ikek kubägän itak unita äma momi u täŋpani täŋkentäŋ imikta Anutu-ken nämo yäŋapiwen. 17Kädet wakiwaki u kudup momi ubayäŋ. Täŋ, momi ätu kumäkta biŋam nikek nämo. 18Nin ŋode nadäkamäŋ; Anutu täŋo nanakiye burenitä gwäk pimiŋpäŋ momi nämo täk täkaŋ. Nämoinik, Anutu täŋo Nanaki Jesutä watäni it yämiŋirän Täŋpäwak Mähemitä äma u täga nämo däpek. 19Täŋpäwak Mähemitä kome pähap ŋo kaŋiwat täyak upäŋkaŋ ninä Anututa biŋam bureni itkamäŋ yäŋ nadäk täkamäŋ. 20Täŋkaŋ ŋode nadäk täkamäŋ; Anutu täŋo Nanakitä äbä nadäk-nadäknin täŋo yäma dät nimiŋkuko unita Anutu Bureni-inik it nimitak yäŋ nadäk täkamäŋ. Täŋpäŋ Anutu Bureni ba Nanaki Jesu Kristo-kät kwasikotpäŋ kuŋat täkamäŋ. Uwä Anutu Bureni-inik, Irit Tärek-täreki nämo unitäŋo mähemi. 21Unita nanaknaye, in anutu jopita mäde ut yämiŋpäŋ yabäŋ umuntaŋ päŋku injingän it täkot. Ugän.

http://www.bible.is/IOUWBT/1John/1/N

Nenhum comentário:

Postar um comentário